Hmm, huomaan että nykyään kirjotan kaikesta muusta paitsi itse elämästä täällä Espanjassa. Johtunee varmaan siitä, että elämä on muuttunut niin kovin arkiseksi eikä kaikkea jaksa enää ihmetellä. Käyn koulussa, teen aina ison kasan kotitehtäviä, treenaan iltaisin ja siinähän se paketti onkin jo valmis. Lopun aikaa hulluttelen kämppiksieni kanssa ja viikonloppuisin näen puolalaisia jos menojalka vipsuttaa. Tosin nytkin meillä on niin hurja kasa kaikkea tehtävää ennen kokeita, ettei tässä oikein edes voi dokailla kaiken aikaa. Tai sitten minä olen vain tullut vanhaksi.
Tänään Ruben - muistattehan tuon tappouhkauksia jakelevan liituraitamiehen? - totesi, että olen niin ärsyttävä tapaus että hän voisi mennä kanssani naimisiin. Well thanks dude, mutta ehkei kuitenkaan! Erehdyin sanomaan, että luokassa on niin kuuma että grillaannun kohta kanankoiveksi. Tästäkös kaveri innostui ja sai silmiinsä taas sen hullunpilkkeen: "That means u r finally going to die!". Kuinka hulluja opettajat voivat olla? Huuuh. :D
Kotiin palatessani kaksoset kokkailivat keittiössä ja kinastelivat samalla jostain. Sitten Steven teki armottoman virheen - hän jätti ison läjän mansikoita vartioimatta. Jäh jäh, sehän tarkoittaa vain ryöstöä! Leikiksihän se taas meni, kun alettiin Andrewn kanssa popsia Stevenin mansikoita. Andrew keksi imitoida "kouraa". Tiedättehän sellaisia leluautomaatteja/pelejä, jossa ohjaillaan kouraa ja poimitaan jokin esine? No kouraa voi leikkiä myös omalla kädellä ja rosvota mansikoita. Totally crazy, mutta hemmetin paljon me siitä saatiin hupia. Ja huudot päälle, kun asianomainen huomasi tapahtuneen. Ups.
Eipä muuta. Paitsi että osat ovat nyt aivan väärinpäin - teillä on Suomessa lämpimämpää kuin täällä. Ja minä olen sentään Espanjassa, huutava vääryys! Toivon pikaista muutosta säähän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti