torstai 6. toukokuuta 2010

Tiskisieniä ja muumion varpaita

Hellurei. Mikä lieneekään varmin lopun merkki? Varasin tänään lentolipun (thanks dad) takaisin kylmään Pohjolaan. Kolme viikkoa ja tämä neiti pöristelee koti-Suomeen! Hui. Miten voin luopua tästä patjastani lattialla ja siirtyä sänkyyn nukkumaan? Entäs kun vessaan ei tarvitse jonottaa? Missä on suuri puisto tekojärven kera, jonne voi mennä treffaamaan puluja ja ottamaan aurinkoa? Kotiinpaluu on täynnä hämmennystä.

Olen oppinut täällä muutaman asian, joita aion ehdottomasti jatkaa Suomessa. Ensiksikin olen tajunnut että astiat on oikeasti näppärämpi tiskata sienellä kuin pitkävartisella tiskiharjalla. Paljon siistimpää. Aion jatkaa puikoilla syömistä, koska silloin et voi olla ahmatti vaikka olisi kuinka nälkä. Lisäksi se on hauskempaa. Elokuvat kuten kirjatkin menevät tästä lähtien myös enkuksi, toivottavasti saan pidettyä kielitaitoa yllä. Kana on hyvää myös keitettynä. (Täällä tehdään muuten ihan päinvastoin kuin meillä: kana ja kala keitetään monesti.) Ja lukemattomia muita pieniä tapoja, jotka kenties kitkeytyvät tai jäävät.

On myös asioita, joita en tule missään nimessä kaipaamaan. Jatkuva ryöväyksen pelko - ystävältäni varastettiin juuri rahapussi kaikkineen sekä kamera ja jopa sateenvarjo. Mahtoi tulla tarpeeseen tuo jälkimmäinen... Aamuinen syöksyminen ruuhkametroon ihmismassan sekaan. Joskus joutuu melkein ottamaan vauhtia ja hyppäämään toivoen sujahtavansa jostain välistä sisään ja vieläpä pysymään siellä. Ei ole ollenkaan epätavanomaista että jotkut tippuvat kyydistä metron ollessa liian täysi. Espanjalaisten epäkohteliaisuus. Luojan kiitos meillä Suomessa on mahtava asiakaspalvelun taso! Stevenin syömät omituiset mykylät, joita se ujuttaa tuon tuosta lautaselleseni. Repelente!! Ne näyttävät muumion varpailta ja maistuvat makeilta ja limaisilta, yööök. Älkää kysykö miksi se tekee noin, vain luoja tietää.

Ainiin, nyt kaikki naimaikäiset tytöt kuulolle! ;) Itse kung fu-mestari Andrew saapuu Suomeen! Yhtenä päivänä olohuoneesta kuului mahdoton kailotus "I´m going to Finlaaaaaaand!" ja minä tietysti kysymään että mitä ihmettä. Kaveri lentää siis loppukuusta Kiinaan Suomen kautta ja viettää maassamme viisi tuntia. Harmi vain minä en ehdi oppaaksi, mutta lupasin usuttaa kaikki kauniit naiset Helsinki-Vantaalle tuolloin. Eli jos omistat huonon hajuaistin ja kenties näönkin, sinne vain. ;D

Btw meillä tuntuu Suomessa olevan myös huomattavasti laajempi yleistieto kuin monilla muilla. Joskus nämä kyselevät ihan ihme asioista, että mistä tiedän. Tekisi mieli sanoa ihan hyvällä että kaikki sen meillä tietävät. Mm. tänään juttelin Stevenin kanssa ruokavaliosta ja ravitsemuksesta ja hän kummasteli olenko jutellut trainerin kanssa vai miten tiedän mikä on terveellistä...Suomessa sikiää siis pieniä neroja meidän sitä kenties tajuamattamme.

Buenos noches.

3 kommenttia:

  1. Heh..ei sinusta oikein taida olla Andrew'lle puhemieheksi(tai -naiseksi)Ei tuolla mainoksella taida Vantaan terminaali pullistella.

    VastaaPoista
  2. En uskalla ottaa vastuuta siitä, jos joku oikeasti haluais tuon haisevan röllin tavata. :D

    VastaaPoista
  3. yyyyyh, tiskisienet, yyyyyyyh.

    Tiesithän, että yhdessä tiskisienessä asuu noin 12 000 bakteeria?

    Ei, minä pakotin poikkiksenkin oppimaan tiskihrjojen käytön, ne limaiset, vanhat, haisevat tiskisienet ovat jotain maailman kamalinta. :D

    VastaaPoista