Lemmikkikauppaa á la España

Huh hellettä, täällä paistuu! Ja kaupunki alkaa täyttyä turisteista...se on ihan jees, mutta ei silloin kun itse elät ihan tavallista arkea ja joka paikka alkaa olla täynnä turisteja. Sunnuntaisin minä käyn normaalisti keskustan isossa ruokakaupassa, mutta nyt minun täytynee vaihtaa päivää sillä tuhat turistia on myös silloin ostoksilla ja parveilee kaduilla.

Tänään oli aika tavallinen koulupäivä, keskustelua huumeista ja lisää tappouhkauksia. Ruben on kai siis toipunut jo menetyksestään. Huomautin hänelle ettei opettajan liene normaalisti sopivaa uhkailla jatkuvasti oppilastaan, johon Ruben vastasi "Do I look like normal teacher?" No eihän hän näytä eikä ole. Tylsää sillä olisi ilman minua. :D

Tänään kävin eläinkaupassa hakemassa rakkaille kissavintiöilleni pienet tuliaiset Suomi-lomaa varten ja muistin taas miksi en käy Espanjassa lemmikkiliikkeissä...täällä myydään koiran- ja kissanpentuja terraarioista. :( Niin pieniä kissanpentuja terraariossa, etteivät ne osanneet vielä edes oikein kävellä. Minun sydäntäni raastaa tuollainen! Teki mieli soittaa heti johonkin ja tehdä ilmoitus, mutta se on kai ihan laillista ja normaalia eläinkauppaa täällä. Terraarioissa on myös niin pieniä koiranpentuja, että ne vain huojuvat ja yrittävät järsiä sanomalehtipaperia, joka onkin niiden ainoa sisustuselementti. Voi itku. Ja tuskin tarvitsee edes kertoa, ettei siisteys ole numero uno näissä liikkeissä.

Mutta on tässä päivässä hyvääkin - synttäribilesuunnitelmani kehittyy ja saan lisää vieraita koulustani. :) Harmi ettei tänne kovin paljon voi porukkaa kutsua, eikä Andrew tykkää yhtään bileistä. Lauantaina hän ei ollut kotona, eikä voinut niin ollen valittaa, mutta torstaina hän on paikalla. Onneksi Steven on pomo ja sanoi, että tottakai voin pitää synttärit kotona. Ainiin, myös Katjan äiti on tulossa torstaina meille. :D Hups.

Minulla on myös uusi harrastus: treenaan Eunjin ohjeilla puikoilla syömistä. Se on ihan huippuhauska tapa syödä! Kannattaa testata, tulee takuulla syötyä hitaammin ja maltillisemmin kuin haarukalla lappamalla.

Reilun tunnin päästä pääsen vihdoin salille ja spinniin! Tätä on odotettu kuin hullu puuroa. Polveni on saanut pari sotavammaa, muttei onneksi ole enää kovin kipeä. Minä nimittäin putosin sängystä, tai pikemminkin ehkä patjaltani ja kolhin itseni puiseen säleikköön joka on patjani alla! Tämä on niitä äksidenttejä joita voi kai sattua vaan minulle... :D Tässä kuva toisen puolen ruhjeista, toinen puoli on niin musta etten viitsi edes näyttää.