lauantai 24. huhtikuuta 2010

Mistä tunnet sä suomalaisen?

Täytyy sanoa, että nyt on onnellinen tyttö! :) Pääsin sittenkin käymään kotona, vaikkakin vain kahdeksi ja puoleksi päiväksi. Ei se mitään. Mulla oli sitkeät tukijoukot kotimaassa ja puhelinlangat lauloivat paljon ennekuin yllättäen sain eilen päivällä tiedon että muutaman tunnin päästä lennetään Frankfurtin kautta Suomeen. Monen päivän jännityksen ja torstaisen pettymyksen jälkeen tämä oli mitä parhain uutinen! Tosin vielä Madridin kentällä jännättiin pääsenkö ilmaan, sillä lipunvaihdoissani oli tietysti mennyt jotain pieleen…no tuntia ennen lentoa minut viimein hyväksyttiin messiin. Muuten olisin kyllä juossut koneen perässä ja roikkunut siivessä vaikka hampaillani. Minuahan ette kyydistä jätä! Eivätkä jättäneet, matkustin ja odottelin yhteensä yksitoista tuntia...

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että lennot Lufthansalla sujuivat kuin tanssi verrattuna ensimmäiseen matkaani tänne Easyjetillä… Tuosta jälkimmäisestä kun ei ole mitään hyvää sanottavaa. Veivät pirulaiset silloin läppärilaukkunikin. Kannan ikuisesti kaunaa siitä. Lufthansa tarjosi jopa syötävää. Ilmaiseksi. Kuten myös niin monta kokislasia kuin kerkesin pyytää. Mikä hämmennys! Easyjetin henkilökunta oli töykeää ja joka ikisestä murusesta ja vesitilkasta vedettiin suolainen hinta. Myöskin laukku ja lähtöselvitys piti hoitaa välipysähdyksellä uudelleen. Nyt vain lentelin mukavasti Saksaan ja siirryin portille venttaamaan seuraavaa lentoa. Ah. Ja huomasin heti Frankfurtin kentän vessassa, että nyt ollaan saavuttu käsipaperin vyöhykkeelle. Espanjalaisissa vessoista kun ei sellaista ylellisyyttä löydy.

Toiseksi – kyllä suomalainen vaan tunnistaa toisen suomalaisen kuulematta sanaakaan. Tämä ei ole mitenkään loukkaavaa meidän pohjoista kansaamme kohtaan ja ei, mulla ei oo noussu pissi päähän parin kuukauden ulkomaanreissun takia. Mutta. Jotenkin niin surkuhupaisaa alkaa nähdä lajitovereitaan lähestyttäessä kotimaata. En voinut erehtyä, kun näin Frankfurtin kentällä lauman naamansa polttaneita, kaljamahaisia, mustat t-paidat päällä ja stetsonit päässä olevia miehiä – suomalaisia. Siinä ne tutisivat ja krapulan saattoi nähdä monen penkkirivin päähän. Jotenkin nuo muut eurooppalaiset tuntuvat vain pukeutuvan siistimmin ja käyttäytyvän kaljoittelusta huolimatta paremmin. Suomalaiset ovat ihan oma lajinsa. :D

Kissaressukat olivat aivan ihmeissään, pikkumimmi pelkäsi niin että nenä vapisi kuin jäniksellä. Tänään sauna. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti