Happy happy happy!

Tanaan on hyva paiva! Ja olen pahoillani, joudun kirjoittamaan espanjalaisella nappiksella.

Aamulla bongattua: ensimmainen espanjalainen spurgu. Kylla. Sen haju leijui sakeana seinamana metron ovella, mutta hyppasin silti rohkeasti sisaan. Ja siina se sitten makasi - The spurgu. Melkein samantien se kuitenkin kiskottiin ulos kun vartijatkin huomasivat sen. Spurgu ei edes herannyt tahan operaatioon. Taman jalkeen nain kuitenkin jotain viela harvinaisempaa: ensimmainen punatukkainen espanjalainen. Nainen oli varmaan viisissakymmenissa, mutta tukka oli viela punaisempi kuin minun jos mahdollista. Vau mika aamu, paljon uusia havaintoja.

Taman jalkeen aika normaali koulupaiva, uusia ihmisia ja tunteja. En edelleenkaan ymmarra mita me opiskellaan International relations - kurssilla, silla ensimmaisen puoli tuntia opettaja kuunteluttaa meilla mielimusiikkiaan ja loppuaika keskustellaan mita erikoisimmista asioista ja jaetaan vain mielipiteita. Ehka kurssin tarkoitus viela selviaa minulle.

Iltapaivalla menin ensimmaista kertaa Spanish civilization and culture - kurssille. Missasin viime viikon tunnit, hups vaan.... ;) Opettaja tiedusteli missa olen ollut (mehan ei siis saada olla pois kuin kaksi tuntia ja sen jalkeen kurssi on done) ja selitin etten ollenkaan viela viime viikolla tiennyt milla kursseilla minun pitaisi olla, mutta nyt tiedan. Sitten hymyilin kauniisti ja kysyin en kai ole pulassa ja kuulemma taman kerran en ole. Hah, joskus on hyva olla vaihtari ja "pihalla kaikesta" - saa vahan helpotuksia.

Iltapaivalla hain kimpsuni ja kampsuni vanhasta hostellista ja muutin kaatosateessa kahden painavan matkalaukun ja kolmen muovikassin kanssa. Muutto oli mita raskain ja ketuttavin, metrotunneleissa kun riittaa rappusia. Paastyani perille tanne uuteen hostelliin mieli kuitenkin muuttui: tamahan on kuin paratiisi. Huoneeni on valtava, siisti, minulla on tuplasanky yksin kaytossa. Laittaisin teille kuvan jos olisin omalla koneella! Mutta parasta on kuitenkin kauan odotettu keittio. Kipitin pikimmiten laheiseen Lidliin, ostin kassillisen ruokaa ja juoksin kamalaa kyytia takaisin hostelliin ja suoraan keittioon. Voitte kuvitella kuinka hyvalta maistui pelkka spagetti ja kana sienien kera....kunnon lamminta ruokaa ensimmaisen kerran kahteen viikkoon! Ainiin, kaupassa oli myos ruisleipaa. :) Ah. Ja tassa hostellissa hintaan kuuluu aamiainen, minun taytyy varmaankin olla taivaassa.

Ainoa huono puoli on etten saa omaa nettiani toimimaan. Joudun jonottamaan naille kovin kysytyille koneille. Tassa hostellissa on myos muuten kaksi mukavaa oleskelutilaa, jossa tapaa paljon erimaalaisia ihmisia. Pidan siita. Ja tama alue, tuleva kotialueeni, on ihanan varikasta. Suurin osa asukkaista on ulkomaalaisia ja sen huomaa kadulla. Tasta syysta jotkut eivat pida La Latinasta, mutta minusta tama on kivaa seutua.

Se talta paivaa. Yritan tapella oman koneeni kanssa, etten joudu koko viikkoa kirjoittamaan talla nappiksella...