Luumäen pieni ja pyöreä

Olen viimeinkin tajunnut että holan jälkeen heitettyyn que tal? -kysymykseen ei ole tarkoitus vastata. Tähän asti vastasin aina kiltisti bien tai jotain vastaavaa, kunnes huomasin etteivät espanjalaiset tee niin. Tervehdyksen jälkeen esitetty kysymys on samanlainen kuin englannin Hi, how are you? - ei oikeastaan kysymys vaan ennemminkin kohteliaisuus. Me suomalaiset ei käytetä tällaisia "turhia" kysymyksiä. Jos suomalainen kysyy mitä kuuluu, hän ihan tosissaan tahtoo tietää mitä kuuluu. Ilmankos meitä pidetään toisinaan hieman epäkohteliaina.

Tänään vietin taas pitkän tovin keskustassa, sillä tarvitsin yhtä ja toista pikku tavaraa. Lauantaisin tuntuu että kaikki Madridin kolme miljoonaa ihmistä (plus turistit päälle) ovat päättäneet lähtä Puerta del Solille. Se on iso aukio keskellä kaikkea, täynnä kauppoja ja kahviloita. Tungos on hirvittävä, laukkua ei voi laskea sekunniksikaan silmistään (madridilainen taskuvaras on pirun nopea) ja henkeä kannattaa vetää ennen kapeimpia katuja. Ei se mitään, aurinko paistoi ja löysin kaiken tarvitsemani meikinpoistoaineesta punaisiin korkkareihin.

Sen jälkeen suunnistin kohti eläintarhaa! Mitäs muutakaan minä haluaisin ehdottomasti tehdä joka paikassa, kuin mennä katsomaan eläimiä. :) Kukaan muu vaihtari ei ollut innostunut maksamaan tästä "huvista", joten menin yksin. Madrid Zoo oli suurempi kuin meidän Korkeasaari ja monet eläimistä huomattavasti eksoottisempia. Tosin oli siellä ihan ihka aito hirvi ja ilves aitauksissaan. Vaaau, enpä ole ennen nähnytkään!

Espanjalaisten eläintarhakäytös poikkeaa huomattavasti siitä mihin olen Suomessa tottunut. Täällä eläimille syötetään kädestä kaikkea popkorneista purkkaan, jopa sellaisille hirviöille joita minä pidän hengenvaarallisena (kuten sarvikuono). Eläimet ovat kyllä aitauksissa, mutta turvallisuuskysymykset voikin jättää sikseen. Espanjalainen isä mm. nosti poikaansa ylemmäs ja lähemmäs että tämä näkisi karhun hiukan paremmin... No anyways minä viihdyin! Ja sain paljon ihania kuvia.

Sitten päivän huomio: poikkean täällä ulkonäölläni muista kuin punainen huutomerkki. Espanjalaisilla naisilla on useimmiten pitkä, tumma ja kihara tukka. Voisi kuvitella että kaikki arvaisivat näin punaisen tukan olevan todellakin värjätty, mutta me suomalaiset olemme niin eksoottista kansaa, että minulta kysytään onko tämä oikea hiustenvärini. Ei, ei ole. Minun lyhyt, suora ja punainen tukkani on aiheuttanut paljon keskustelua täällä. Kuten myös vaaleat ripseni ja kulmani, paikalliset kun eivät hirveästi käytä esim. meikkiä tummien kulmiensa, ripsiensä ja silmiensä ansiosta. Kylmällä punoittava nenäni on erinomaisen hauska juttu monista, heillä kun on sen verran tummempi iho ettei se muuta väriä kuten omani. Lisäksi nuoret naiset täällä ovat pitkiä ja usein äärimmäisen hoikkia. Minä olen pieni ja pyöreä. Espanjalaiset naiset myös pukeutuvat todella tyylikkäästi ja muodikkaasti ihan arkisinkin. No, minä en.