Jaahas. Oon ollu tässä maassa vasta n. kuukauden ja oon jo toisella antibioottikuurilla täällä. Mikä huutava vääryys! Mentiin Soleyn kanssa lähimpään "sairaalaan" (meidän terkkarin vastine, vähän isommassa koossa vaan) ja jonotettiin sitkeästi niin kauan että pääsin lääkärille. Juuri tämän vuoksi otin mukaan Soleyn enkä Dania, sillä ekaksi mainittu osaa olla paaaljon kiukkuisempi tarvittaessa. No ei mikään ylläri että mulla on niin keuhkoputkentulehdus kuin korvatulehduskin. Ja kova kuume. Nice. Netistä poimittua: "Keuhkoputkentulehduksen aiheuttajana on useimmiten jokin virus tai kylmän ilman hengittäminen liian pitkään" Luulen että tämä jälkimmäinen tulee kyseeseen tässä tapauksessa.
Ketuttaa niin vimmatusti olla koko aja sisällä, mutta meinasin läkähtyä äsken kun menin ostamaan teeaineksia. Opin meidän saksalaisvahvistukselta Katjalta parhaimman teen reseptin: mautonta pussiteetä, viipale sitruunaa ja lusikallinen mansikkamarmeladia. Ihan himohyvää. Ja auttaa mua saamaan happea.
Tiesittekö muuten ettei espanjalainen tohtori kirjoita mitään virallista reseptiä, vaan huitaisee ruutupaperille lääkemääräyksensä. Sitten vaan marssitaan vihkosta repäistyn paperin kera apteekkiin. Veikkaan että täällä väärennetään reseptejä ihan vuorotyössä, koska se on luvattoman helppoa...
Ainiin, tässä minun kotikadulla on pelottava stalkkeri. Semmoinen heppu josta en tiiä onko se huumediileri (niitä on näillä kulmilla aika paljon passissa) vai muuten vaan kahju. Se vaanii ja kyttää tossa tiellä ja hivuttautuu lähemmäs kun menen tupakalle. Onneksi kadulla kävelee aina porukkaa, etten jää kaksin sen kanssa. En uskalla enää edes katsoa siihen päin kun inhottaa...jos kadulla olisi vain minä ja se, en jäisi viivyttelemään hetkeksikään. Kung fu-maikkamme Andrew lupasi pelotella sitä vielä tänään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti