Nakkasin aamulla pari lääkärin määräämää 650mg:sta (nää tohtorit ei suotta mitään mietoja troppeja käytä) särkylääkettä kitaan, jotta saan kuumeen ja köhinän alas ja loikin kaupungille. Ensimmäinen homma oli etsiä liike, jossa saan printattua. Aivan loistava idis pistää joka puolelle pikkuisia liikkeitä, joissa voi tulostaa ja kopioida! Kolme sivua maksoi hurjan puoli euroa. Tottakai minun ollessa kyseessä muistitikulta paljastui liikkeen tietokoneen näytölle uskomattoman noloa matskua, jonka olin unohtanut tikulle...en ole koskaan hävennyt niin kovin kun tänään poistuessani sieltä. Huh.
Sitten aloin metsästää tatuointimestoja, hyvää tatuoijaa ja vieläpä englanninkielen taitoista. Minua peloteltiin etukäteen, että se on ihan mahdoton tehtävä, mutta jo kolmannessa liikkeessä tärppäsi! Juttelin tatuoijan kanssa ja jätin hänelle pari sivua kuvia, jotka ovat lähellä tyyliä jota haen. Hän luonnostelee minulle nyt muutaman kuvan ja soittaa sitten, kun voin mennä antamaan tuomioni. Tsekkasin tatskaajan portfolion ja ihan pätevältä hän uskomattoman nuoresta iästään huolimatta vaikutti. Sitten vaan venttaillaan, khih! Kuvasta tulee hyvin minunoloinen, "creepy but cute". :)
Tämän jälkeen lähdin paikkaamaan vakavanlaatuista Subi-vajettani Madridin ainoaan Subway-raflaan. Jotenkin käsittämätöntä että tässä satojen Mäkkärien ja muiden pikaruokaketjuravintoloiden kaupungissa on vain yksi ainokainen Subway. Ilmeisesti se ei ole täällä vielä kovin suosittu juttu, sillä tämä ainoa paikka oli jumalan selän takana ja todella pieni. Minä olin ainoa asiakas eikä Subikaan ollut Suomalaisen serkkunsa veroinen. :( Pettymys. Hinta oli silti Suomen luokkaa.
Sitten hengailin keskustassa ihan vain siitä ilosta, että mulla oli päällä mun uusi lyhyt nahkarotsi. :D Tunnen itseni ihan metropoliitiksi siinä takissa! Johtunee ehkä siitä että joka toisella naisella täällä on lyhyt nahkarotsi...mutta se on cool ja oli muuten myös todella halpa. Tänään oli eka melko kuuma päivä ja ihmiset olivat kerääntyneet Solille istuskelemaan ja ravintolat avasivat tänään katuterassinsa. Kevät alkaa tulla tännekin. :)
Sen jälkeen kohtasin kenkäkaupassa (joita on muuten keskustassa miljoona ja yksi!) niin huvittavan ja tuohtuneen mamman että hyvä kun sain pidäteltyä naurua. Täällä kenkäkaupoissa pieni osa jalkineista on näytillä ja loput lasien takana vitriineissä. Tämä on täysin turha ja absurdi tapa myydä kenkiä, kun asiakas ei voi hipelöidä niitä, mutta niin ne vaan kauppaavat niitä. Noooh, tämä tuikea mamma seisoi siinä vitriinin edessä ja minä astelen hänen viereensä. Mamma kysyy minulta jotain espanjaksi ja pyydän toistamaan kun en ymmärrä ekalla kerralla. Mamma tuimistuu ja toistaa, jonka jälkeen joudun toteamaan etten valitettavasti ymmärrä sillä en puhu espanjaa. Siitähän se liekki sitten leimahti... :D
Tämä pyylevä, seitsemänkympin ja kuoleman välissä oleva nainen alkoi tiukata minulta mitä kieltä oikein puhun. Vastasin hämmentyneenä että englantiahan minä. No! Äsken puhuin kuulemma espanjaa. Niin, sen muutaman sanan juu. Mamma ähisi ja puhisi ja totesi nokka pystyssä et puhuu itsekin englantia. Really?? Heureka, siinäpä taito. Todistaakseen erikoistaitonsa hän osoitti yhtäkkiä kenkää vitriinissä, kivahti "shoe!!" ja lähti painelemaan. Minä sain päivän naurut. :D:D En tiedä pystyykö sitä tilannekomiikkaa välittämään edes näin, mutta pakko yrittää. Oli se sen verran hupaisa naikkonen.
Kotimatkalla ostin kukkakioskista pienen punaisen gerberan Soleylle kiitokseksi siitä kun hän vei minut lääkäriin ja toimi tulkkina. Tämä pieni ele sai yllättävän suuren vastaanoton kun neiti pomppi ensin kukkasen kanssa alakerrasta yläkertaan kuin ylikiihtynyt superpallo ja soitti sitten Stevenille Hong kongiin, että Josefina toi hänelle kukan. Vau mikä spontaani innostumisen taito, omani jää melkein kakkoseksi!
Madrid kuittaa ja tekee kotitehtäviä.
Tai ei, ensin se näyttää yhden kuvan. Löysin tänään ihanan pienen liikkeen, jossa suunnittelija myy omatekemiään uniikkeja vaatteita ja asusteita. Ostin vain tämän söpön rintaneulan, vaikka olisin halunnut ostaa koko liikkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti