keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Are we allowed to...?

On tullut taas aika pureutua syvemmmälle espanjalaiseen elämäntyyliin!

1. Meillä on nyt toista päivää lämmin vesi ja kaasu poikki. Kellään ei ole aavistustakaan milloin pääsemme jälleen suihkuun tai tekemään ruokaa. Tosin tänä aamuna heräsin siihen kun joku kirjaimellisesti kirkui ja kiljahteli kylppärissä...no Andrewhan se sinne oli mennyt jääkylmään suihkuun ja elämöi samalla. "It was a great feeling!"

2. Meillä oli eilen uuni tulessa kun palasin kotiin. Ketään ei näkynyt missään, mutta keittiöstä tuprusi mustaa savua. Käänsin kylmän rauhallisesti uunin pois päältä ja avasin ovet ja ikkunat. Suomessa olisin varmaan jo soittanut hätänumeroon ja hälyttänyt koko kaupungin palomiehet paikalle - täällä vain odottelin hetken ja nostin uunissa palavan lautasen (arvatkaas kenen...) ikkunalaudalle. Myöhemmin selvisi, ettei Andrew tiennyt kuinka uunia käytetään ("I never use it") ja aikoi hauduttaa siellä vähän ruokaa poistuessaan kotoa. Ei suurempia vahinkoja onneksi.

Olen myös kiinnittänyt huomiota espanjalaisten lastenkasvatukseen. Täällä tuntuu olevan tapana komentaa lapsia paljon fyysisemmin kuin Suomessa. Olen monesti järkyttynyt kun kadulla isä tai äiti ojentaa kuritonta muksuaan. Kerran kaupassa lapsi kiukutteli ja yritti läpsiä äitiään. Mitä tekee äiti? No läpsii täysillä takaisin! Huh. Lapsi on myös terve kun se leikkii, mutta entäs kun se rankaisee nallejaan kumipampulla? Seuraan iltaisin kattoikkunasta tätä mielenkiintoista näytelmää kun tupakoin. Vastapäisen talon ikkunasta voin todistaa kun n. 10-vuotias poika kuristaa ja mukiloi pehmolelujaan. Outoa. Hyvin outoa.

Yksi parhaista jutuista, jonka olen espanjalaisesta elämänkatsomuksesta oppinut on sääntöjen kierto. Kaikki säännöt ovat täällä kierrettävissä. Missä tahansa sisällä voi tupakoida prohibido fumar-kyltin alla, jos ulkona sataa. Pysäköintikieltoalueelle voi pysäköidä, jos muualla ei ole tilaa. Itse asiassa mihin tahansa voi pysäköidä. Salilla voi käyttää ulkokenkiä, jos ei satu omistamaan sisäpelikenkiä. Ynnä muuta ynnä muuta, lista on loputon.

Aluksi Madridiin saapuessani kyselin aina kaikesta "are we allowed to...?". Nyt tiedän että kyllä me voidaan ja esim. turistien kysyessä saako tästä kävellä vastaan aina "si si!". Hostellissakin eräs poika kysyi "are we allowed to drink alcohol here?" ja vastasin vain, etten tiedä mutta minä ainakin juon. :D

Hostellista puheen ollen - törmäsin tänään kahteen ihmiseen, joihin tutustuin hostelleissa. Uskomatonta! Miljoonakaupunki, jossa et useimmiten näe samaa ihmistä kahdesti kadulla ja tänään minua vastaan astelee ensin Daniela, jonka kanssa jaoin huoneen ekassa hostellissa ja seuraavaksi poika, jonka oli mukanamme viimeisen illan bileissä vikassa hostellissani. Hassu sattuma ja vieläpä samana päivänä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti